Päivät laskettuun aikaan voi jo laskea sormin ja varpain. Ei enää siis kovin pitkä matka edessä. Mielenkiintoista on nähdä tuplaantuvatko odotuspäivät vielä näin loppumetreillä niin kuin olen alusta asti ajatellut käyvän. Koko ajan on ollut tunne, että yli mennään ja komeasti. Käykö näin? Se jää nähtäväksi.

Merkkejä lähestyvästä synnytyksestä on jo nähtävillä. Sänky odottaa nukkujaansa, vaatteet käyttäjäänsä ja me sinua. Tuleva äiti vaan on merkkejä vailla. Mitään ennakoivia oireita ei ole vielä ollut ja supistuskin on vain sana vailla merkitystä. Tämän perusteella voisi päätellä, että vaikka kaikki on jo valmista sinua varten, sinä et ihan vielä ole valmis. Enkä kyllä varmaan ole vielä minäkään. Mutta kuten sanottu, tuskin kukaan on seppä syntyessään tai valmis äiti synnytettyään. Lapsi on aika avuton aluksi ja niin on varmaan aika moni uusi äitikin. Miten minä osaan sinua tulkita? Mistä minä tiedän mitä milloinkin tulisi / pitäisi / olisi tarpeen tehdä? Voi sinua raukkaa kun joudun sinulla harjoittelemaan äitiyttä...:D

Ilmapiiri on jollain lailla sähköinen/jännittynyt/virittynyt. Miehen puhelinsoitot ja voinnintiedustelut ovat tihentyneet. Hän yrittää tiedustella kuin vaivihkaa joko merkkejä synnytyksestä olisi. Aina kun minä taas soitan hänelle, on hän heti valppaana vastaamassa odottaen lähtökäskyä. Ihana mies. Myös muiden yhteydenotot ovat lisääntyneet, vaikka vain haluaisin käpertyä omiin oloihini ja rauhoittua ja levätä vielä kun siihen on mahdollisuus. Kai he sitten ajattelevat, että minulla on äitiyslomalla vain aikaa. Tokihan sitäkin on, mutta tämän ajan haluaisin viettää kahden mieheni kanssa.

Elämme jänniä aikoja. Koskaan ei tiedä milloin se alkaa. Kävellessäni marketissa, tulee mieleen: "entä jos vedet menisivät tässä ja nyt?" Huii...kauppareissuistakin on tullut jo jännittäviä, uskallanko kauppaan enää yksin lähteäkään? :D No, ehkä tässä ei vielä kannata täysin neljän seinän sisään jäädä, voi muuten tulla pitkät viimeiset päivät.

Synnytys on taas oma lukunsa. Se vähän pelottaakin. Olen lukenut ja kuunnellut muiden synnytyskertomuksia. Niitä kamalia, niitä helppoja ja nopeita. Minulle yksi helppo ja nopea, kiitos! :) No, eipä sitä voi etukäteen juurikaan kuvitella tai ennakoida, se menee sitten niin kuin menee. Luulisin sen kuitenkin olevan aika eriskummallinen kokemus - ihana kamala synnytys.

Valmiina ollaan, tule sitten kun sinusta siltä tuntuu. Mitään kiirettä ei kuitenkaan vielä ole. Kohtahan me kuitenkin nähdään. :)